Mitä hyötyä työttömälle on aktivoinnista?

  • Sharebar

15.12.2017

Työttömien aktivointimallin hyödyt ovat jääneet aiheesta käytävässä keskustelussa vähälle huomiolle. Mallin kritiikki on kohdistunut sekä työttömiltä edellytettävään aktiivisuuteen että mahdolliseen työttömyysturvan leikkaukseen, jonka työtön voi kuitenkin välttää olemalla aktiivinen. Mallin ideana on, että työttömän on 65 työttömyysetuuspäivän tarkastelujaksolla tehtävä viikon ajan työtä tai osallistuttava viiden päivän ajan työllistymistä edistäviin palveluihin. Mikäli hän ei tee tätä, menettää hän yhden korvauspäivän kuukaudessa seuraavan tarkastelujakson ajaksi. 

Aktivointimalli kannustaa työttömiä myös lyhytaikaisemman työn vastaanottamiseen.  Viikon työssäoloehdon edellyttämän 18 tunnin minimityöajan voi kerätä yhtenäisen työsuhteen sijaan neljän viikon aikana esimerkiksi tekemällä sijaisuuksia tai osa-aikatyötä. Ne kartuttavat samalla työkokemusta ja voivat johtaa pysyvämpään työllistymiseen.  Tästä sain näyttöä työnantajille tekemässäni kysely- ja haastattelututkimuksessa, jossa työnantajat totesivat työnhakijan tuttuuden ja osaamisesta saatujen näyttöjen olevan olennaisia tekijöitä palkkauspäätöksiä tehtäessä.

Aktivointimallissa helpotetaan yrittäjyyden aloittamista ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä. Työtön voisi aloittaa yritystoiminnan ja saada neljän kuukauden ajan työttömyysetuutta yritystoiminnan sitä estämättä. Yrityksestä saatavat tulot huomioitaisiin tällöin työttömyysetuuden määrässä. Tämä olisi selkeä parannus tilanteeseen, jossa jo pienimuotoinen ja sivutoiminen yrittäjyys voidaan tulkita päätoimiseksi tai työtön joutuu työttömyysetuutta saadakseen todistelemaan, ettei yritystoiminta rajoita hänen mahdollisuuksiaan ottaa vastaan kokopäivätyötä.

Malliin sisältyvä työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen minimiehto mahdollistaa myös lyhytkestoisen opiskelun sekä opinnot, joissa opiskelupäivien määrä jää viiteen – kuuteen päivään tarkastelujaksolla. Minimiehto ei kuitenkaan rajoita palvelun kestoa minimiin sen paremmin opinnoissa, kuntouttavassa työtoiminnassa kuin muissakaan työllistymistä edistävissä palveluissa.

Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan hyödyntää työttömien aktivoinnissa ja työllistymisen edistämisessä monin eri tavoin riippuen siitä, missä työllistymisen vaiheessa työtön on.  Kuntouttavassa työtoiminnassa voidaan hankkia ja harjoitella työtaitoja ja työelämätaitoja, esimerkiksi työnantajien arvostamaa työelämän pelisääntöihin liittyvää osaamista. Toisaalta painopiste voi olla työttömän työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja vahvistamisessa ja urasuunnitelmien tekemisessä työkyky huomioiden.

Aktivointimallin voisi kiteyttää toteamukseen, että työn ja työllistymisen edistämisen tulee olla aina kannattavampaa kuin joutenolo. Työnhaku ja työllistymisen edistäminen on työttömän työtä ja työttömyyskorvausta maksetaan vastineeksi tästä työstä. Sinänsä muutos nykytilanteeseen ei ole niin dramaattinen kuin aktivointimalliin kohdistuneen kritiikin perusteella voisi olettaa. Työtön ei saa nykyisinkään työttömyyspäivärahaa automaattisesti, vaan työttömyysetuuksien saaminen edellyttää aktiivista työnhakua ja työllistämispalveluihin osallistumista.

Alkuperäislähde: http://www.anna-liisalamsa.com/?x175213=484865 Artikkelin kirjoittaja: Anna-Liisa Lamsa Artikkelin kategor: Blogit

Jaa tämä sivu

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>