Naiset vaikuttajina

  • Sharebar

Suomi on ollut edelläkävijä naisten aseman suhteen.   Vuonna 1864 säädettiin laki 25 vuotta täyttäneiden naimattomien naisten täysivaltaisuudesta. Vuonna 1906 naiset saivat ääni- ja vaalikelpoisuuden ja samana vuonna valittiin ensimmäiset naisparlamentaarikot.  1800-luvun alussa perustettiin yksityisiä tyttökouluja ja hieman myöhemmin myös valtiollisia kouluja säätyläistytöille. Naisylioppilaiden määrä nousi 1890-luvulla niin, että vuosisadan vaihteessa tyttöjä oli ylioppilaista jo 65 %.

Naimisissa olevat naiset olivat kuitenkin miestensä edusmiehisyyden alaisina aina vuoden 1929 avioliittolakiin saakka. Käytännössä tämä tarkoitti, että aviomiehellä oli oikeus vaimon mahdollisiin palkkatuloihin ja jollei avioehtoa ollut, myös hänen omaisuuteensa. Myös naisen toiminta kodin ulkopuolella oli pitkään rajoitettua ja naisen tuli pyytää aviomieheltään lupa kodin ulkopuoliseen toimintaan. Tätä taustaa vasten viime vuosisadan alun naisvaikuttajien toiminta on sitäkin merkittävämpää. Yksi tuon ajan vaikuttajanaisista on Oulun Nuijan Naisten (= Suomalaisen puolueen paikallinen naisosasto, Oulun Kokoomusnaisten edeltäjä) ja Oulun Kokoomusnaisten perustajajäsen ja näiden yhdistysten ensimmäinen puheenjohtaja Maikki Santaholma (1869–1959).

1930 kouluhallitus tiedusteli, löytyisikö Oulusta sopivaa tilaa tyttölyseon yläluokille. Kaupunki ilmoitti, ettei sopivaa tilaa ollut, eivätkä miesvaltuutetut välttämättä pitäneet tyttöjen jatkokoulua tarpeellisenakaan.  Asiasta kuultuaan Oulun Kokoomusnaiset valtuuttivat Maikki Santaholman hoitamaan asiaa. Yhteistyössä NNKY:n ja Oulun Naisliiton edustajien kanssa Maikki Santaholma etsi soveltuvan väliaikaisen tilan ja lähetti Oulun kaupunginvaltuustolle kirjelmän, jossa valtuustoa kehoitettiin myöntämään määräraha tyttölyseon yläluokille.  Kokouksessaan Oulun kaupunginvaltuusto myönsi vuokrarahan ja näin Oulun tyttölyseo saatiin laajennettua 9 -luokkaiseksi. Tämän merkitystä lisää se, että tämä tapahtui aikana, jolloin naimisissa olevia naisia oltiin vasta alettu kohdella täysivaltaisina kansalaisina. Yläluokkien saaminen oli merkittävä edistysaskel naisten asemassa myös sikäli, että koulutus ja sivistys olivat tuolloin ja ne ovat edelleen avainasemassa uuden, edistyvän yhteiskunnan luomisessa.

Naisten asemassa on tapahtunut paljon 1930-luvun jälkeen. Tänä päivänä sekä lukio- että yliopisto-opiskelijoista suurempi osa on naisia kuin miehiä.  Myös Stubbin hallituksessa on ministereinä enemmän naisia kuin miehiä. Päättyneellä kaudella eduskunnassa oli kuitenkin miesenemmistö ja myös pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien jäsenistä useammat ovat miehiä kuin naisia.  Vuonna 2010 enemmistö lapin kuntapäättäjistä oli miehiä ja myös kunnanjohtajien ja kuntayhtymäjohtajien joukossa miehillä oli selkeä enemmistö. Sosiaalijohtajat sen sijaan olivat useimmiten naisia.  Listaa naisten ja miesten aseman eroista voisi jatkaa, mutta perusasetelma ei sillä muuttuisi.

Vaikka naiset ovat nykyisin koulutetumpia kuin miehet, ovat miehet johtavassa asemassa ja vaikuttajina useammin kuin naiset. Syitä tähän on haettu naisten uravalinnoista. Sukupuoli vaikuttaa edelleen siihen, mille aloille nuoret naiset ja miehet useimmiten hakeutuvat opiskelemaan. Toisaalta tilanteeseen vaikuttavat naisten hoivavelvollisuuksista aiheutuvat urakatkokset, jolloin uralla eteneminen tai jo uralla eteenpäin pyrkiminen voivat jäädä naisilla perhevelvollisuuksien jalkoihin. Tämän lisäksi eroja on selitetty naisten kunnianhimon ja esimieheltä saadun kannustuksen puutteella sekä talouselämän arvoilla. Ehkäpä edelleen ajatellaan, että koti on naisen maailma ja maailma on miehen koti. Vastaavasti paikkaa hakeneelta tai johtavassa asemassa olevalta naiselta voidaan odottaa huomattavasti enemmän kuin vastaavassa tilanteessa olevalta mieheltä. Tämän ovat monet johtavassa asemassa olevat tai sellaisiin pyrkineet naiset todenneet.

Edistysaskeleita naisten asemassa ja oikeuksissa on otettu, mutta vielä on tehtävää, jotta Suomi olisi Kokoomusnaisten tavoitteiden mukaisesti maailman paras maa naisille 2017. Naiset vaikuttajina ovat tekijöitä ja vastuunkantajia. Jos jokin työ pitää saada tehdyksi, valitaan siihen nainen. Ehkäpä tämä oli myös sen miehen kokemus, joka Kemin markkinoilla kohdatessamme totesi, että eduskuntaan pitäisi valita enemmän naisia. Tässä asiassa päätäntävalta on nyt äänestäjillä – äänestä naista vaikuttajaksi ja vastuunkantajaksi.

 

Terveisin Anna-Liisa

Alkuperäislähde: http://www.anna-liisalamsa.com/?x175213=316639 Artikkelin kirjoittaja: Anna-Liisa Lamsa Artikkelin kategor: Blogit

Jaa tämä sivu

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>